Kirjallisuus

Immanuel Kant- Kirjoituksia biologiasta ja lääketieteestä

25.12.2010, kashis

Immanuel Kant”Herra Maupertuisin näkemys sellaisen luonnoltaan jalon ihmisen alarodun kehittämisestä jossakin maakunnassa, jolla ymmärrys, taitavuus ja kunnollisuus olisivat periytyviä, perustui mahdollisuudelle saada lopultakin aikaan pysyvä alalaji erottamalla huolellisesti suvustaan huonontuneet vauvat hyvin onnistuneista. Suunnitelma, joka mielestäni on sinänsä kylläkin mahdollista toteuttaa, koska juuri pahan ja hyvän sekoituksessa ovat ne suuret kannustimet, jotka laittavat ihmiskunnan uinuvat voimat peliin ja pakottavat sen kehittämään kaikkia kykyjään ja lähestymään sille säädettyä täydellisyyttä.” Immanuel Kant (1775)

Aion tässä artikkelissa tarkastella ainoastaan ensimmäistä osiota, Ihmisrotuja, koska se on koko teoksen merkittävin osuus. Olen vaihtanut sanan neekeri tummaihoiseen, koska se nykymaailmassa mielletään usein rasistiseksi ilmaisuksi, vaikka Kant sitä kirjoituksessaan käyttää.

  • Buffonin sääntö: eläimet, jotka tuottavat lisääntymiskykyisiä poikasia, kuuluvat yhteen ja samaan fyysiseen sukuun. Toisin sanoen kaikki ihmisen kuuluvat samaan luonnolliseen sukuun eli heimoon.
  • rodut = alalajeja, jotka ovat sekä
  1. pysyviä kaikissa paikan muutoksissa, että
  2. risteytyessään saman heimon alalajien kanssa, tuottavat sekarotuisia poikasia.

Esimerkkinä tummaihoiset ja valkoiset ovat kaksi eri rotua, mutta samaa heimoa: jälkeläiset ovat sekarotuja, tässä tapauksessa mulatteja.

  • maaperän laatu ja ravinto kehittää saman heimon ja rodun keskuudessa vähitellen periytyvän alarodun -> alarodut ovat havaittavissa samassa maassa eri maakunnissa
  • jos luonnon annetaan vaikuttaa häiriöttä pitkän suvunjatkamisketjun ajan, lopputuloksena on aina pysyvä alarotu
  • ihmissuvun jako eri rotuihin:
  1. valkoinen rotu
  2. tummaihoisten rotu
  3. hunnirotu eli mongolirotu
  4. hindurotu
  • risteytymisen tulokset:
  1. itäintialainen + valkoinen = keltainen mestitsi
  2. amerikkalainen + valkoinen = punainen mestitsi
  3. valkoinen + tummaihoinen = mulatti
  4. amerikkalainen + tummaihoinen = kabugli / musta karaibi

-> sekamuotoja, jotka ovat todisteena aidosta roduista polveutumisesta

  • elävän olennon (kasvi/eläin) luonnossa piilevät kehityksen syyt ovat ituja eli eliön osia, eliön osion koon/keskinäisen suhteen syyt ovat luonnollisia aiheita -> näiden kehittyminen tilaisuuden tullen on ennaltamuotoutumista
  • ihminen on tarkoitettu elämään kaikissa ilmastoissa, mikä tarkoittaa paljon ituja sekä paljon luonnollisia aiheita, jotka mahdollistavat helpon sopeutumisen
  • elämän lähde tarkoittaa eläimelle ominaisen rakenteen ja liikkeen ensimmäisiä periaatteita
  • kylmällä vyöhykkeellä on muodostunut pieni ruumiinrakenne, jotta verenkierto tapahtuisi lyhyemmässä ajassa
  • lämmin ilmasto: kalmukki- eli hunnirodun vastakohta -> paksu nykerönenä ja paksut huulet sekä öljyinen iho (SUURI MÄÄRÄ RAUTAHIUKKASIA, JOTKA FOSFORIHAPPOJEN HAIHTUESSA SAOSTUVAT VERKKOMAISEKSI AINEEKSI -> MUSTA IHON PINTAVÄRI
  • kostea lämpö edistää voimakasta kasvua, jolloin syntyy tummaihoinen, joka on Kantin mukaan voimakas, lihaksikas, notkea, laiska, veltto, saamaton
  • vuoristoilmastossa on syntynyt hindurotu, jonka vereen erittyy sappea -> liuottaa ja haihduttaa paksuuntuneet nesteet, uloimmissa raajoissa viilentää verta, aiheuttaa kellertävän ihonvärin
  • kasvien erilaisten värien perustana on erilaisten nesteiden saostama rauta (ihmisillä sama syy)
  • kaikki alalajit tarvitsevat kantasuvun: alkuperäiset kantasuvut ovat muuttuneet, koska elävä luonto on muokannut niitä elinolosuhteiden mukaan (kantalajille lähin pohjoinen muoto  Kantin mukaan on valkoinen iholtaan, punertava hiuksiltaan, kalpeansininen silmistään)
  • kantasuku: valkoiset ruskeaveriköt (ensimmäinen rotu: Pohjois-Euroopan vahvasti blondit, II: Amerikan kuparinruskeat, III: Senegambian mustat, IV: Intian oliivinkeltaiset)
  • tummaihoisten ja hindurodun paikallisuuteen on muinoin vaikuttanut sisämeri, joka on erottanut Hindustanin ja Afrikan muista maista. Muut maat muistuttavat vanhojen merien altaita, koska ovat ylänköjen ympäröimiä, sisäpuoleltaan ns. vatupassissa

Ihmisrodun käsitteen määrittely (1785)

  • sellaisten todella olemassaolevien rotujen alkuperän selvittäminen on vain sivutyö, johon voi suhtautua kukin kuten haluaa
  • on vain suositeltavaa määritellä tarkemmin ja selvittää sitä, mikä on väärin ymmärretty
  • arviot tummaihoisten ihonväristä:
  1. alkuperäisesti mustaksi syntynyt
  2. ympäristön (auringon) vaikutus

-> kaksi vaihtoehtoa, vaikea selvittää mutta tulee aina huomioida

  • ihmisellä on neljä ihonväriin perustuvaa luokkaeroa: iho kantaa itsessään tämän luonnonominaisuuden erilaisuuden jälkeä -> oikeutus jakaa ihmislaji näkyvästi eri luokkiin
  • perinnöllisyys: periytyminen ei ole vääjäämätöntä sen suhteen, mikä lapsen vanhemmissa on erilaista
  • mainittujen neljän luokan sekoittuessa toistensa kanssa jokaisen luokan luonne periytyy väistämättä; ei löydy kuitenkaan yhtään piirrettä, joka välttämättä periytyisi tietyn luokan sisällä

QUALIBET NATURA EST CONSERVATRIX = MIKÄ HYVÄNSÄ LUONTO PYRKII SÄILYTTÄMÄÄN ITSENSÄ -> koko orgaanisessa luonnossa, vaikka yksittäiset eliöt muuttuvat monin tavoin, niiden lajit säilyvät muuttumattomina

  • ihmisellä ei ole kykyä saada aikaan ulkoisin konstein muutoksia sukuihin tai lajeihin
  • aikoinaan on ollut erilaisia ihmisen heimoja -> ihonväri periytyy jokaisessa heimossa välttämättä, ei vain sen omalla alueella = luonto on antanut jokaiselle heimolle oman luonteensa
  • suvun jako ryhmiin: näitä ryhmiä kutsutaan roduiksi vain silloin, kun nuo piirteet periytyvät väistämättä
  • rodun käsite: yhden ja saman heimon eläinten ryhmäero, mikäli se periytyy väistämättä

Kirjassa Kant käsittelee vielä biologiaa filosofian apuna sekä lääketiedettä, joista jokainen voi oman halunsa mukaan lukea. Itse vain silmäilin edellä mainitut kohdat.

,


Kommentointi on suljettu.